Jäähallit
Jäähallien monikäyttö on lisännyt harrastaja- ja katsojamääriä huomattavasti, koska halleja käytetään urheilun lisäksi myös muihin tilaisuuksiin (konsertit, näyttelyt, messut).
Suomen jäähalleissa vuosittaiset kävijämäärät nousevat useaan miljoonaan henkilökäyntikertaan.
Opetusministeriö ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat antaneet halleille turvallisuusohjeita, joilla turvataan urheilijoiden ja vierailijoiden turvallisuus myös teknisten häiriötilanteiden varalta.
Akkujen lataus (vetyvalvonta)
Useissa jäähalleissa on käytössä akkutoimisia jäänhoitokoneita. Akkukoneiden määrä on jatkuvasti lisääntymässä niin uusissa, kuin vanhoissakin halleissa.
Akkujen latauksen aikana voi syntyä räjähdysherkkää vetykaasua (H2), joka ilmaan sekoittuessaan muodostaa räjähdysvaarallisen seoksen.
Uimahallit (veden käsittely, O3, Cl2 ja HCl)
Vedenkäsittelytilojen kemikaalivarastoissa on aina olemassa otsonin, kloorin ja kloorivedyn / suolahapon vuotoriski.
Vuototilanteista saadaan nopeasti hälytykset valvontajärjestelmässä ja sovelletuissa kenttähälytyskohteissa.
Hälytysten lisäksi laite voi ohjata esim. tilan tehostettua ilmanvaihtoa tai muita toimilaitteita.
Mikroautoradat ja motocrosshallit
Sisäradoilla pakokaasujen hiilimonoksidin ja typenoksidien (NOx) ja hiilivetyjen (HC) korkeat pitoisuudet aiheuttavat merkittäviä terveysvaaroja niin kilpailijoille kuin katsojillekin.
Häkä on hajuton, mauton, näkymätön ja erittäin vaarallinen kaasu, joka aiheuttaa pienilläkin pitoisuuksilla päänsärkyä, huimausta ja jalkojen lamaantumista. Suuremmalla pitoisuudella häkä on tappava kaasu.
Pidetään rattaat pyörimässä!
DGT – gas detectors
